Akustikusneurinooma on hyvänlaatuinen kasvain

Akustikusneurinooma (AN) eli vestibulaarischwannooma (VS) on kuulo-tasapainohermon hyvänlaatuinen, harvinainen kasvain. Kasvohermo, tasapainohermo ja kuulohermo lähtevät aivorungosta ja kulkevat kallon sisällä. Ne kulkevat kallonpohjassa olevan luuaukon/kuulohermokanavan läpi sisäkorvaan. Kasvain saa alkunsa tasapainohermon pintasuojasolukosta luuaukon kohdalla ja alkaa täyttää tätä aukkoa. Termi vestibulaarischwannooma kertookin tarkemmin sen sijainnin tasapainohermon pintasolukon kasvaimena.

Noin kaksi henkilöä 100 000:sta saa AN:n. Kyse on harvinaisesta sairaudesta. Se löytyy keskimäärin 46-58-vuotiaana ja sitä tavataan naisilla 10 % miehiä enemmän.  

Kasvain on aina hyvänlaatuinen. Se on kallon sisällä, mutta aivojen ulkopuolella. Tavallisimmat oireet ovat kuulon heikkeneminen,  tinnitus ja huimaus tai tasapainohäiriö. AN löytyy usein korvalääkärin tai neurologin käynnistämien tutkimusten jälkeen ja magneettikuvauksella päästään nopeimmin diagnoosiin. 

Hoitovaihtoehtoina seuranta, leikkaus tai sädehoito

Kaikki akustikusneurinoomat eivät ollenkaan vaadi hoitoa, koska osa niistä ei kasva tai jopa pienenee. Pieniä kasvaimia jäädään nykyään seuraamaan magneettikuvauksin. Hoitovaihtoehdot ovatkin seuranta, leikkaus tai sädehoito. Leikkauksella kasvain on yleensä kokonaan poistettavissa ja se kasvaa harvoin uudelleen. Neurokirurgi ja korvakirurgi tekevät leikkauksen yleensä yhteistyönä. Isot kasvaimet aina leikataan, koska ne voivat aiheuttaa hengenvaarallista painetta aivorunkoon. Pieniä tai keskisuuria kasvaimia voidaan hoitaa myös stereotaktisella sädehoidolla kertahoitona tai fraktioidusti, toistetusti. Pienten vähäoireisten kasvainten kasvutaipumusta seurataan magneettikuvauksen (MRI) avulla aluksi puolen vuoden välein ja myöhemmin vuosittain tai vielä harvemmin. 

Akustikusneurinoomat jaetaan kolmeen luokkaan koon perusteella: 1) pieni kasvain (alle 15 mm) sijaitsee kokonaan kuulohermokanavan sisällä 2) keskisuuri kasvain (alle 25 mm) koskettaa aivorunkoa, mutta ei vie siltä tilaa 3) suuri kasvain (yli 25 mm) painaa ja työntyy aivorunkoa päin ja litistää neljättä aivokammiota. 

Hoitopolku on yksilöllinen

Vaikka useimmiten hoitotoimenpiteistä ei jää jälkioireita, voivat oireet lisääntyä tai tulla uusiakin oireita. Leikkauksessa kasvaimen vaikean sijainnin takia sitä on usein mahdotonta saada poistetuksi kokonaan aiheuttamatta potilaalle vaurioita, kuten kuulon menetystä. Jos kasvain on pieni ja irtoaa helposti, kuulon säilyminen on mahdollista. Leikkauksessa tavoitellaan aina myös kasvohermon toiminnan säilyttämistä. Kasvohermo litistyy akustikusneurinooman painaessa sitä ja sen vapauttaminen on haasteellista. Kuulon menetys toisesta korvasta; toispuoleinen kasvohalvaus ja sen mukana silmäoireet ja puhumisen vaikeus tai toispuoleinen nieluhalvaus ovat esimerkkejä näistä oireista, joista monet lievittyvät toipumisen edetessä. Sädetys voi aiheuttaa muutamien kuukausien ajaksi kasvaimen turpoamista ja siitä johtuvaa oireiden voimistumista sekä päänsärkyä tai kipuja. Nekin lievittyvät toipumisen edetessä. 

AN on hyvin yksilöllinen ja myös hoitotoimista toipuminen on yksilöllistä. Joku voi palata kuukauden kuluttua työhönsä ja jatkaa elämäänsä täysin entiseen tapaan.  Joku toinen voi kamppailla kipujen tai väsymyksen kanssa tai kokeilla työhön paluuta liian aikaisin.  Moni hyötyy kuntoutuksesta, fysioterapeutin tai neuropsykologin tai puheterapeutin ohjauksesta tilanteensa mukaan. 

Tieto ja tuki 

Sairastunut tarvitsee tietoa oireista ja hän hyötyy tuesta ja ohjauksesta elämäntilannettaan pohtiessaan. Sairastunut ei aina saa tarvitsemaansa tukea ja tietoa sairauden selvitessä tai hoitovalintaa tehdessään tai siinä vaiheessa, kun hän hoitotoimien jälkeen suunnittelee paluuta työhön tai aiempaan elämäntapaan. AN-potilaat ovat hyvin pieni ryhmä lääkärien vastaanotoilla tai sairaalan osastoilla. Kaikkien AN-sairastuneiden kanssa työskentelevien ammattilaistenkaan keskuudessa tämän harvinaisen sairauden oireisto ei ole tunnettu. Sairastunut on usein hyvin yksin sairautensa kanssa, kun toista saman kokenutta ei kenties tapaa koskaan. Suomen Akustikusneurinoomayhdistys tarjoaa tukea, tietoa ja kohtaamisia muiden sairastuneiden kanssa.

Lähteet: Blomstedt, Göran ja Ramsay, Hans: Vestibulaarischwannooma: aktiivinen hoito vai seuranta? Duodecim 2014; 130:1413-1420

Suomen Akustikusneurinoomayhdistys ry: Potilasopas 2017