Vestibulaarikuntoutus
Koska tasapaino on monen tekijän yhteistoimintaa, voi sitä kuntouttaa hyvin monella tavalla. Tasapainon kuntoutus on näyttöön perustuvaa kuntoutusta: laajoissa tutkimuksissa on osoitettu, että se todella tuottaa tulosta. Se nopeuttaa toipumista ja pystyasennon hallinta saavutetaan nopeammin. Sillä myös ehkäistään liikkumis-ja kaatumispelkoa. Erityisesti yli 50-vuotiaiden on todettu hyötyvän kuntoutuksesta.
Akustikusneurinoomaa sairastaneen tasapainokuntoutus eli vestibulaarikuntoutus tulisi aloittaa mahdollisimman pian diagnosoinnin ja varsinkin mahdollisen AN-leikkauksen jälkeen, jolloin saavutetaan parhaat tulokset. Leikkauksen jälkeen tasapainohäiriö korostuu joksikin aikaa, koska taas häiritään aivojen luomaa ’tasapainon tasapainoa’. Kuntoutuksen tavoitteena on tasapainon parantaminen kaatumisriskin vähentämiseksi, liikkumisvarmuuden lisääminen ja lisäksi sen ymmärtäminen, että tasapainon hallinta on monen tekijän yhteistoimintaa. Harjoitteilla vähennetään huimausta, pystyasennon ja silmien epävakautta ja edistetään toipumista.
Vestibulaarikuntoutuksen osa-alueet:
1. Katseen kiinnittämisharjoittelu
- harjoitteilla lisätään silmien kohdentamiskykyä (VOR-harjoite)
- katse kohdistetaan liikkumattomaan kohteeseen ja pidetään kohde tarkkana samalla, kun tehdään erilaisia pään vaaka-tai pystytason liikkeitä
- katse kohdistetaan liikkuvaan kohteeseen
- harjoitteita tehdään eri alkuasennoissa; istuen, seisten, kävellen eteen- tai taaksepäin jne
- siedätetään ja nostetaan kynnystä, jolloin oireet ilmenevät
- käyttökelpoisia varsinkin silloin, kun oireet syntyvät näköärsykkeestä
- toistetaan eniten ärsyttäviä liikkeitä ja asentoja
- tehdään harjoitteita ärsytykseen, kuten huimaukseen, pahoinvointiin tai tasapainon menetykseen asti ja toistetaan, kun ärsytys on mennyt ohi
- esim. tehdään nopeita pään liikkeitä, kävellessä katsellaan ympärillä olevia pysyviä ja liikkuvia kohteita, kokovartalon pyöritykset
- huomaa! - nämä harjoitteet eivät sovi kaikille, fysioterapeutin ohjeistus on tärkeää
- nämä eivät myöskään sovi henkilöille, joilla on molemminpuolinen AN.
- harjoitteilla vahvistetaan tasapainon hallintaan vaikuttavia eri tekijöitä (kun yksi kanava on häiriintynyt, vahvistetaan muita)
- tasapaino haastetaan häiritsemällä näkemistä tai kehosta saatavaa asento-ja liiketietoa
- tehdään harjoitteita silmät kiinni
- tehdään harjoitteita epätasaisella alustalla kuten vaahtokumipatja tai metsäpolku
- tehdään harjoitteita pienellä tukipinnalla
- aloitetaan vakaalta alustalta ja silmät auki. Vaikeusastetta lisätään vähitellen
4. Säännöllinen, monipuolinen liikunta
- hyvä yleiskunto ja lihaskunto auttavat jaksamaan, kun tasapainon hallinta väsyttää
- kaularangan liikelaajuuksien ylläpitäminen ja syvien niskalihasten vahvistaminen on tarpeen
- säännöllinen liikunta; kävely, hiihto tai juoksu 3 kertaa viikossa 45-60 minuuttia
- lihasvoiman ja ketteryyden ylläpitäminen (voimaharjoittelu, tanssi, voimistelut jne)
Osa-alueita 1 ja 2 tehdään niin kauan, kunnes edistystä ei enää tapahdu. Osa-alueet 3 ja 4 ovat käyttökelpoisia aina ja kaikille.
kirj. Päivi Liippola, fysioterapeutti /SANY ry
Lähteet mm:
Herdman, Susan J. Vestibular rehabilitation, Curr Opin Neurol:2013;26;96-101
McDonnell MN, Hillier SL. Vestibular rehabilitation for unilateral peripheral vestibular dysfunction. Cochrane Database of Systematic Reviews 2015, Issue 1.
Whitney S.L.; Alghwiri A.A; Alghadir A. An overview of vestibular rehabilitation in Handbook of Clinical Neurology Vol 137; J.M. Furman and T.Lempert, editors. 2016 Elsevier B.V.
.jpg)