Vestibulaarikuntoutus


Koska tasapaino on monen tekijän yhteistoimintaa, voi sitä kuntouttaa hyvin monella tavalla. Tasapainon kuntoutus on näyttöön perustuvaa kuntoutusta: laajoissa tutkimuksissa on osoitettu, että se todella tuottaa tulosta. Se nopeuttaa toipumista ja pystyasennon hallinta saavutetaan nopeammin. Sillä myös ehkäistään liikkumis-ja kaatumispelkoa. Erityisesti yli 50-vuotiaiden on todettu hyötyvän kuntoutuksesta.

AN:n sairastaneen tasapainokuntoutus eli vestibulaarikuntoutus tulisi aloittaa mahdollisimman pian diagnosoinnin ja varsinkin mahdollisen AN-leikkauksen jälkeen, jolloin saavutetaan parhaat tulokset. Leikkauksen jälkeen tasapainohäiriö korostuu joksikin aikaa, koska taas häiritään aivojen luomaa ’tasapainon tasapainoa’. Kuntoutuksen tavoitteena on tasapainon parantaminen kaatumisriskin vähentämiseksi, liikkumisvarmuuden lisääminen ja lisäksi sen ymmärtäminen, että tasapainon hallinta on monen tekijän yhteistoimintaa. Harjoitteilla vähennetään huimausta, pystyasennon ja silmien epävakautta ja edistetään toipumista.

Vestibulaarikuntoutuksen osa-alueet:

1.      Katseen kiinnittämisharjoittelu

-          harjoitteilla lisätään silmien kohdentamiskykyä (VOR-harjoite)

-          katse kohdistetaan liikkumattomaan kohteeseen ja pidetään kohde                 tarkkana samalla, kun tehdään        

           erilaisia pään vaaka-tai pystytason liikkeitä

-          katse kohdistetaan liikkuvaan kohteeseen

-          harjoitteita tehdään eri alkuasennoissa; istuen, seisten, kävellen                       eteen- tai taaksepäin jne

 2.      Totuttautumisharjoittelu

-          siedätetään ja nostetaan kynnystä, jolloin oireet ilmenevät

-          käyttökelpoisia varsinkin silloin, kun oireet syntyvät näköärsykkeestä

-          toistetaan eniten ärsyttäviä liikkeitä ja asentoja

-          tehdään harjoitteita ärsytykseen, kuten huimaukseen, pahoinvointiin               tai tasapainon menetykseen asti ja toistetaan, kun ärsytys on mennyt              ohi

-          esim. tehdään nopeita pään liikkeitä, kävellessä katsellaan ympärillä               olevia pysyviä ja liikkuvia  kohteita, kokovartalon pyöritykset

-          huomaa! - nämä harjoitteet eivät sovi kaikille, fysioterapeutin                     ohjeistus on tärkeää

-          nämä eivät myöskään sovi henkilöille, joilla on molemminpuolinen             AN.

-          

3.      Kompensointiharjoittelu

-          harjoitteilla vahvistetaan tasapainon hallintaan vaikuttavia eri                             tekijöitä (kun yksi kanava on häiriintynyt, vahvistetaan muita)

-          tasapaino haastetaan häiritsemällä näkemistä tai                                                   kehosta saatavaa asento-ja liiketietoa

-          tehdään harjoitteita silmät kiinni

-          tehdään harjoitteita epätasaisella alustalla kuten vaahtokumipatja tai             metsäpolku

-          tehdään harjoitteita pienellä tukipinnalla

-          aloitetaan vakaalta alustalta ja silmät auki. Vaikeusastetta lisätään                   vähitellen



4.      Säännöllinen, monipuolinen liikunta

-          hyvä yleiskunto ja lihaskunto auttavat jaksamaan, kun tasapainon                     hallinta väsyttää

-          kaularangan liikelaajuuksien ylläpitäminen ja syvien niskalihasten                     vahvistaminen on tarpeen

-          säännöllinen liikunta; kävely, hiihto tai juoksu 3 kertaa viikossa 45-60             minuuttia

-          lihasvoiman ja ketteryyden ylläpitäminen (voimaharjoittelu, tanssi,                   voimistelut jne)


Osa-alueita 1 ja 2 tehdään niin kauan,  kunnes edistystä ei enää tapahdu. Osa-alueet 3 ja 4 ovat käyttökelpoisia aina ja kaikille.

kirj. Päivi Liippola, fysioterapeutti /SANY ry    

Lähteet mm:

Herdman, Susan J. Vestibular rehabilitation, Curr Opin Neurol:2013;26;96-101

McDonnell MN, Hillier SL. Vestibular rehabilitation for unilateral peripheral vestibular dysfunction. Cochrane Database of Systematic Reviews 2015, Issue 1.

Whitney S.L.; Alghwiri A.A; Alghadir A. An overview of vestibular rehabilitation in Handbook of Clinical Neurology Vol 137; J.M. Furman and T.Lempert, editors. 2016 Elsevier B.V.